Puola

"Kun kaadatte patsaita, säästäkää jalustat - ne tulevat aina tarpeeseen." Kuolematon puolalainen satiirikko Stanislaw Jerzy Lec totta vie tiesi mistä puhui. Idän ja lännen suurvallat ovat vuorollaan riepottaneet Puolaa kohtuuttomuuteen asti. Nykypäivän energisessä EU-Puolassa ei onneksi enää tarvitse patsaita kumartaa.

Historia ei ole kohdellut Puolaa hellin käsin. Sen maantieteellinen sijainti Saksan ja Venäjän väissä on tehnyt siitä lukemattomien taisteluiden temmellyskentän. Tätä nykyä yliopistokaupunki Krakova on ainoa Puolan kaupungeista, jossa on säilynyt keskiaikaisia rakennuksia. Puola oli toisen maailmansodan suurimpia häviäjiä: se menetti kolmanneksen väestöstään, sen pääkaupunki pommitettiin maan tasalle. Puolan valtakunta jaettiin 1700-luvun lopulla Itävalta-Unkarin, Saksan ja Venäjän kesken. Maa itsenäistyi vuonna 1918, mutta joutuu Venäjän ja Saksan miehittämäksi toisessa maailmansodassa. Maa itsenäistyy uudelleen vuonna 1945. Puolan rajanaapureita ovat Venäjä, Liettua, Valkovenäjä, Ukraina, Slovakia, Tsekki ja Saksa.

Puolan ilmasto on lauhkea mannerilmasto. Kesäiset säät alkavat jo huhtikuun lopulla, jatkuen aina lokakuuhun sakka. Talvilämpötila on keskimäärin pari astetta miinuksen alapuolella. Tämän johdosta Keski-Puolan alueella kasvatetaan hedelmiä valtavissa tarhoissa. Siellä kypsyvät mm. luumut ja aprikoosit. Myös viinirypäleet kasvavat Etelä-Puolassa.

Puola rajoittuu pohjoisessa Itämereen, jonka rannikolla on kolme suurta satamakaupunkia. Wisla-joki halkoo maan keskiosaa ja Varsova sekä monet muut historialliset kaupungit sijaitsevat sen rannalla. Eteläisellä rajalla tulee vastaan Karpaattien vuoristo. Eteläosien vuoristot ovat suosittuja virkistysalueita. Kauniit luonnonmaisemat, vaellusreitit, köysiradat, hotellit sekä hyvin varustellut talviurheilupuitteet tekevät alueesta kiinnostavan ja vierailun arvoisen. Maan pohjoisosassa sijaitsee upeita järvialueita. Kesällä ne houkuttelevat vaeltajia ja kanoottiretkeilijöitä.

Oswiecim, joka sijaitsee noin 70 km Krakovasta on saavuttanut kyseenalaista kunniaa saksalaisella nimellään Auschwitz. Siellä oli saksalaisten suurin tuhoamisleiri toisen maailmansodan aikana. Harva matkailunähtävyys on yhtä karmiva kuin Auschwitz. Silti siellä on syytä käydä, jos matka osuu lähettyville.

Perinteisiä puolalaisia ruokalajeja ovat esim. klassinen alkupala silli, toinen tyypillinen alkuruoka on tartarpihvi (tatar). Periogi (perunoita, juustoa ja sieniä), samoin bigos (hapankaalia ja lihaa); näitä tarjotaan usein kalan (lohen, turskan ja karpin) kanssa. Myös mehevät keitot, joissa käytetään punajuurta ja perunaa ovat suosittuja. Juomana käytetään olutta, vodkaa, marjamehuja sekä krakovalaista hunajaviiniä. Katukeittiöt tarjoavat erittäin paljon vaihtoehtoja. Tuttua pikaruokaa saa amerikkalaistyyppisistä hampurilaisravintoloista ja pizzerioista. Ravintoloissa syöminen on edullista ja niiden valikoima on hyvin laaja. Etnisiä ravintoloita tulee kaiken aikaa lisää. Yleensä ruoka on hyvää, perinteinen puolalainen keittiö käyttää kenties vähän liikaa voita ja kermaa. Muutamat huippuluokan gourmet-ravintolat kuuluvat Euroopan parhaimmistoon. Ne ovat myös hyvin kalliita. Pikaruokalistojen paikallisia erikoisuuksia ovat:"BIGOS" eli lihakaalilaatikko, "FLAKI" eli siskonmakkara-aineksista valmistettu mausteinen keitto, KURCZAK (laus. kurzak) eli grillatu broileri, KIELBASA NA GORACO eli kuuma, maustettu täyslihamakkara, PAROWKI (laus. parufki) eli nakit myös kuumana. Grilli on puolaksi rozen tai rozno.

Puolalaiset oluet sisältävät tsekki- ja saksalaistyyliin humalaa enemmän kuin suomalaiset. Kevytpilsneriä ei Puolassa tunneta, mutta kokonaan alkoholitonta olutta sen sijaan on tarjolla. Vodkan tuotantomonopoli on loppunut ja eri puolille maata on noussut lukuisia pientislaamoja. Alkoholin myyntirajoituksia ei ole, ja jopa 24h bensa-asemat tarjoavat laajat valikoimat alkoholijuomia.

Tunnetuin puolalainen säveltäjä on Chopin ja monet hänen sävellyksistään perustuivat puolalaiseen kansanmusiikkiin. Chopinin muutettua Ranskaan, Puolan johtavaksi säveltäjäksi nousi Stanislaw Moniuszko, kansallisoopperan luoja. 1900-luvun alussa merkittävin säveltäjä on Karol Szymanowski. Nykymusiikin alalla 50- ja 60- lukujen vaihteessa Krzysztof Penderecki, Witold Lutoslawski ja Grazyna Bacewicz kehittivät sävelmaailmaan mullistavia tekniikoita. Puolalaisista elokuvan tekijöistä tuttuja ovat mm. Roman Polanski, Kieslowski ja Wajda.

Krakovasta on noussut paljon omaperäisiä taiteilijoita, esim. ikonimaalauksen keinoja käyttävä Jerzy Nowosielski, graafikko Jacek Gaj ja kuvanveistäjä Maria Jarema. Tadeusz Kantor on myös kuvataiteessa ehkä tärkein sodanjälkeinen vaikuttaja. Wladyslaw Hasiorin tilateokset, Jerzy Beresin puuveistokset ja Magdalena Abakanowiczin tekstiiliveistokset ovat puolalaisen nykytaiteen lippulaivoja.