Dublin

“Ensimmäinen päivä Dublinissa on aina pahin”, pläjäytti John Berryman, Amerikan Pentti Saarikoski jo ennen Saarikoskea. Se oli kyynikon tapa todeta se tosiseikka, että Dublinissa olo tuntuu sitä hauskemmalta mitä useampi päivä täällä kuluu!

Samasta teemasta jatkaaksemme: ”Eivät irlantilaiset ole kyynikoita. Pikemminkin heillä on vain ihastuttava kunnioituksen puute kaikkia ja kaikkea kohtaan”. Näin tuumaili Brendan Behan, Dublinin köyhälistöön syntynyt kirjailija, joka ei totisesti kumarrellut kuvia. Dublin on ensi silmäyksellä perinteinen ja vanhakantainen, mutta tarkemmin katsoen ilmiselvästi nuorten kaupunki. Temple Barin lukemattomat baarit ja putiikit tekevät vierailijallekin iästä riippumatta nuorekkaan innostuneen olon. Vastapainoksi löydät seesteisyyttä St. Stephen"s Greenin puiston vehreydestä. 1700-luvun Yrjöjen aikainen arkkitehtuuri on täällä yhtenäisempi ja viehättävämpi kuin ehkä missään Britanniassa. Parhaita esimerkkejä ovat Fitzwilliamin ja Merrionin aukiot. Hieno yliopistoalue, Trinity College, sai alkunsa vielä varhemmin.